INFO

Mikä Ryminä?

Ryminä on vuosittainen eri kaupunkeja kiertävä katutaiteen katselmus. Ensimmäinen Ryminä järjestettiin Jyväskylässä vuonna 2014, jonka jälkeen tapahtuma on kiertänyt Turussa, Lappeenrannassa, Joensuussa, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Ryminän tarkoitus on tarjota katutaiteilijoille mahdollisuus tehdä töitään julkisessa tilassa ilman ulkopuolisia rajoitteita. Tästä vapaudesta syntyy monimuotoista taidetta, joiden aiheet ja tyyli vaihtelevat laajasti tekijöidensä mukaan.

Suomessa katutaide on vielä melko nuorta ja hakee vielä paikkaansa taidekentässä. Työllämme haluamme tuoda katutaiteen esiin positiivisena osana kaupunkikulttuuria ja sellaisiin paikkoihin joissa sitä ei aina olla totuttu näkemään.


Keitä me olemme?

Olemme ryhmä suomalaisia katutaiteilijoita, joista jokainen on omalla työllään muovannut Suomen katukuvaa vuosien ajan. Taiteilijat ovat oman alansa ammattilaisia ja erikoisosaajia. Eri paikkakuntia kiertäessään tapahtuma kutsuu mukaan aina paikallisia tekijöitä, näin Ryminä-perhe kasvaa joka vuosi.


Mistä kaikki alkoi?

Ensimmäinen Ryminä järjestettiin vuonna 2014 Jyväskylässä Kankaan paperitehtaalla. Olin seurannut katutaiteen kehitystä suomessa ja maailmalla pitkään ja halusin luoda tapahtuman, joka lähtee vain ja ainoastaan katutaiteen omista lähtökohdista. Katutaide, toisin kuin julkinen taide ei perustu lupien kyselyyn tai luonnosten hyväksymiseen. Mietin paljon katutaiteen problematiikkaa taiteena. Miten lähtökohtaisesti laiton ja ei hallittavissa oleva taidemuoto voitaisiin esittää näyttelyssä jollain muulla tavalla kuin dokumenttina ja/tai haaleana pastissina?

Vuonna 2014 muraaleja ei vielä Suomessa juurikaan ollut. Myös purkutaide yms. Konseptit tulivat kuvioihin paljon myöhemmin. Koin kuitenkin, että aika oli silloin kypsä uudenalaiselle taiteelle. Loin idean Ryminästä. Sen konsepti oli hyvin yksinkertainen. Katutaiteilijat ovat oman taidemuotonsa ammattilaisia. He ovat kehittäneet omaa ilmaisuaan vuosia ja haastaneet yhteiskunnan rakenteita omalla toiminnallaan. Katutaiteen voima piilee vapaudessa tehdä juuri sitä mitä haluaa. Mielestäni katutaidetapahtuman pitää olla joko luvaton tai tekijöillä pitää olla täysin vapaat kädet, jotta katutaiteen sielusta saadaan siirrettyä edes osa näyttelyn.

Hain maalausluvat jättimäisen paperitehtaan ulkoseiniin. Kaikissa neuvotteluissa minulle oli tärkeintä säilyttää katutaiteilijan vapaus. Mitään luonnoksia ei esitettäisi, eikä teoksien sisältöön puututtaisi. Neuvottelut johtivat siihen että kädet olivat vapaat, mutta mitään avoimen poliittisia tekstejä ei saisi tehdä. Tämä sopi ajatusmaailmaani hyvin ja aloin kutsua katutaiteilijoita paikalle. Kankaan paperitehtaan rohkeus, yhdistettynä katutaiteen luovaan voimaan olikin melkoinen pommi.

Ryminästä tuli vuonna 2014 Suomen ensimmäinen muraalitapahtuma. Katutaiteilijat loivat satojen neliöiden kokoisen katutaiteen näyttelyn tehtaan ulkoseiiin. Ryminä otti haltuunsa koko tehtaan julkisivun, luoden jotain täysin uutta. Se oli oikea katutaidenäyttely, jonka tyylilajit kumpuilivat taitelijoiden omista lähtökohdista ilman sensuuria. Oli hienoa kun meihin luotettiin ammattilaisina ja me luotimme itseemme, vaikka usealle meistä nämä vuoden 2014 teokset olivat isoimpia maalauksia mitä olimme ikinä tehneet.

Näyttely sai paljon positiivista huomiota ja alueella järjestettiin mm. Katutaidekävelykierroksia, jossa teoksia esiteltiin. Muistan olleeni tuolloin valtavan ylpeä ja täynnä uudenlaista energiaa. Katutaide on luonnonvoima, jonka valjastaminen katutaidenäyttelyyn oli onnistunut. Näyttely ei tietenkään olisi ollut mahdollista ilman katutaitelijoita, jotka tulivat paikalle hyvin vaatimattomalla asenteella, mukanaan vain halu maalata. Suurin kiitos kuuluu aina heille. Kiitos rohkeudesta ja luottamuksesta.

-Jukka Silokunnas.